Tasapaino

Meissä ihmisissä on monia puolia. Unohdan sen liian usein, ja lokeroin ehkä itseni joksikin, jonkinlaiseksi. Se on hassua, sillä esimerkiksi äärimmäisen rauhallisessa ihmisessä on usein myös voimakas toinen ääripää, joka tulee esiin tietynalaisissa tilanteissa. Niin sen kuuluu ollakin - näin tasapaino on helpompi säilyttää.

Johonkin muottiin lokerointi ei tee kenellekään hyvää. Jos ajattelet, että olet ehdottoman rauhallinen persoona, et tule antaneeksi tilaa vilkkammalle puolelle itsessäsi. Ja toisinpäin. Jos itse ajattelen olevani vain sovitteleva ja rauhallinen persoona, vähemmälle huomiolle jäävät puolet haluavat tulla kuulluiksi, nähdyiksi. Olenhan minä toisaalta romanttinen ja haaveellinen persoona, mutta minussa on myös uudistava, provosoiva, voimakkaita mielipiteitä omaava puoleni. Se puoli, joka haluaa ajatella, kyseenalaistaa ja kaipaa haasteita.

Ystäväni kanssa kävimme ja varmasti tulevaisuudessakin käymme moniulotteisia keskusteluja eri aiheista. Kaipaan noita keskusteluja. Silloin omat ajatuksenikin kehittyivät ja jalostuivat, kun ystäväni näkökulmat saivat näkemään asiat uusin silmin. Kun yhtenä päivänä juttelimme ystäväni kanssa, ajattelin jälkeenpäin, kuinka ihanaa on, että ystävälleni voin sanoa rohkeasti ajatuksiani. Hän tuntee minut hyvin, eikä säikähdä erilaisiakaan mielipiteitä.

Toisinaan olen kaivannut opiskelua. Olen kaivannut opiskelun vaatimaa aivotyötä ja lukion monipuolista opiskelua. Välillä olen tuntenut oloni turhautuneeksi. Olisi hienoa opiskella taas.

Pääsykoekirjat ovat avain seuraavan askeleen saavuttamiseen. Tärkeintä nyt onkin toteuttaa suunnitelmia, toimia, tässä tapauksessa siis lukea. "Ollakseen oman elämänsä sankari täytyy käskyttää itseään." Tämän aforismin ystäväni sanoi minulle kerran, ja se pitää mielestäni täysin paikkansa.